Millainen on hyvä radiojuontaja?

Radioilmaisun kaksi peruselementtiä ovat puhe ja musiikki. Radio ei voi vaieta vaan sieltä on koko ajan kuuluttava jotakin. Hyvä-ääninen ja suosittu juontaja ovat yhtä hyviä, ellei parempia takeita kuuntelijoiden kanavauskollisuudelle kuin radikaalin musiikin valitseminen. Radiojuontajat ovat radioasemien ”tuotemerkkejä”. (Kujala, Lahti & Tamminen 1998, 85–86)

Radionkuuntelijana voin yhtyä edellä mainittuihin seikkoihin, sillä itse koen, että radiolähetysten tärkein elementti on nimenomaan juontajat. Musiikki ei ole minulle tärkein peruste radiokanavan valitsemiselle sillä nykypäivänä musiikin saatavuus ja kuunteleminen kotikoneella on niin helppoa, että jokainen voi itse valita täsmälleen mitä musiikkia haluaa kuunnella. Tällöin tullaan pisteeseen jossa musiikki on itsestäänselvyys, eikä sen merkitys radiokanavan valinnalle ole niin suuri kuin radiojuontajilla.

Radiopersoonallisuus on tärkeä käsite radiojuontamisessa ja siinä millainen on hyvä juontaja. Radiopersoonallisuudella kuvataan toimittajan valmiutta ja kykyjä radiotyöskentelyyn. Persoonallinen juontaja on henkilö joka saa sinut kuuntelemaan radiota, vaikket pitäisikään kanavan muusta ilmeestä tai musiikista. Radiopersoonallisuuden voidaan koostuvan muun muassa karismasta, sanallisesta ja sanattomasta viestinnästä, haastattelutaidoista, rohkeus, vahvasta yleistietämyksestä sekä dramaturgian tajusta. (Kujala ym. 1998.)

Näistä osa-alueista lähes jokaista voi harjoitella, mutta harjoitellakseen niitä, ihmisellä on oltava synnynnäinen taipumus niihin. Jokainen meistä ei voi olla radiojuontaja. Karisma on näistä osa-alueista kaikkein vaikea selitteellisin. Se on merkittävä osatekijä jolla kuuntelija saadaan kiinnostumaan, koukutettua ja kuuntelemaan ja palaamaan kanavalle. Karisma kulkee käsi kädessä esiintymistaitojen kanssa joita radiojuontaja tarvitsee työssään. Voisi melkein sanoa, että ne ovat yksi ja sama asia. Karismaa joko löytyy tai sitten ei, eikä sitä voi myöskään harjoitella.

Hyvän radiojuontajan täytyy olla myös rohkea jotta pärjäisi työssään. Rohkeus syntyy siitä, että tietää mitä tekee tai ainakin luulee tietävänsä. Radiojuontajan itsevarmuus kuuluu lähetyksestä kuuntelijoiden korviin, koska tällöin juontaja kykenee luomaan monipuolisen lähetyksen. Rohkenen väittää, että rohkeuden alakategorioiksi voi lajitella lähes kaikki aikaisemmin mainitsemistani radiopersoonallisuuden tekijät. Jokainen näistä poluista johtaa lopulta rohkeuteen.
Kaikista ominaisuuksista kuitenkin selvimmin kuuntelijalle välittyy juontajan sanallinen viestintä. Juontajan tulee hallita radiomainen kieli ja tiedettävä, millaisia sanoja ja lauseita käyttää. Myös oikea äänenkäyttö on ratkaisevaa. Luonteva ja selvä ääni yhdistettynä oikeaan hengitystapaan ovat juontajan perustyökaluja. Puheen rytmi, sopivat painotukset, tempovaihtelut ja tauot lisäävät juontojen luontevuutta. (Mäki-Maukola 2005, 14-15) Lähetyksiä varten juontajan olisi suotavaa valmistella juontojansa etukäteen. Tällöin juonnot noudattavat tehokkaammin draaman kaarta kuin täysin improvisoidut ja näin ollen kuuntelijan on mielenkiintoisempaa ja helpompaa seurata lähetystä. Radiojuontajan pitää tietää, kenelle hän tekee ohjelmaa ja hänen täytyy pystyä asettumaan kuulijan asemaan.

Nykypäivän suomalaisessa valtavirtaradiossa on jokaisella kanavalla omat radiojuontajansa vetonauloina. Otan esille muutamia valtakunnan suosituimpia ja parhaimpina pidettyjä juontajia, Vappu Pimiä The Voicella, Jussi Heikelä Radio Rockilla ja Jaajo Linnonmaa Radio Suomipopilla. Vaikka radiokanavat toisistaan erottaa musiikki eivätkä juontajat, voidaan heidän tunnettavuutta yleisön keskuudessa kasvattaa toistuvilla päivittäisillä esiintymisajoilla sekä omalla nimellä markkinoiduilla ohjelmanimikkeillä. (Nukari & Ruohomaa 1997, 22) Jokaisella edellä mainituista kolmella juontajalla on oma säännöllinen esiintymisaika radiossa ja heistä Vapulla ja Jussi Heikelällä on omalla nimellä kulkevat ohjelmanumerot. Jaajo Linnonmaa juontaa Aamulypsy -ohjelmaa Petra Kalliomaan kanssa ja Jussi Heikelä Kim Sainion kanssa. Vappu Pimiää on kuitenkin vaikeaa verrata Heikelään ja Linnonmaahan sen takia, koska hän esiintyy säännöllisesti myös television puolella Suomen suosituimmissa ohjelmissa jotka nostavat hänen suosiotansa ja tunnettavuutta myös radion puolella. Heikelä nauttii suurta suosiota ajankohtaisia asioita huumoristitsesti ruotivalla Korporaatio-ohjelmallaan ja Linnonmaa on valittu kaksi kertaa Suomen parhaaksi radiojuontajaksi.

Mutta tekeekö suosio ja meriitit heistä hyviä juontajia? Nykyajan kaupallisessa radiossa kun on menty siihen, että musiikki on lyhentänyt juonto-osuuksia ja tehnyt niistä merkityksettömimpiä. (Mäki-Maukola 2005.) Siteeraten yhtä 1990-luvun suosituimmista radiojuontajista Pertti Salovaaraa ”Radiojuontajat suoltavat nykyään sontaa” voi jokainen itse päättää kuuluuko Pimiä, Heikelä tai Linnonmaa tähän turhanpäiväisten puhujien kategoriaan.

Loppuen lopuksi, hyvä juontaja on juuri sellainen kuin mistä itse pitää.


Matti Ollikainen, toimittaja


Lähteet:

Tapio Kujala, Jari Lahti, Heikki Tamminen, Radiotyön perusteet 1998
Matti Nukari, Erja Ruohomaa, Uusi vanha radio 1997
Anna Mäki-Maukola, Monta tietä radiojuontajaksi – opinnäytetyö 2005
http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1726412