Kukonlaulun aikaan

Kaupallisten radiokanavien päivittäistä tarjontaa tutkaillessa voi tehdä havainnon, että lähes joka radiokanavan suuri ylpeydenaihe on aamuohjelma. Radio Suomipopilla ”aamulypsy”, jonka juontaja Jaajo Linnonmaa voitti toistamiseen vuoden radiojuontajan tittelin Radio Gaalassa 2010. Radio Nrj:llä ”Nrj aamupojat”, joka voitti vuoden radio-ohjelma tittelin samaisessa kisassa. Myös Radio Rockin ”Heikelä korporaatio” ja The Voicen ”heräämö” ovat kanaviensa selkeitä vetonauloja.

Turun sanomien uutisen mukaan radiota kuunnellaan eniten päiväsaikaan (http://www.ts.fi/online/kotimaa/194025.html). Silloin eri radiokanavat tavoittavat yhteensä yli miljoona kuulijaa. Mistä siis johtuu, että juuri radiokanavien aamuohjelmat ovat tunnetuimpia ja suosituimpia ohjelmia ja niihin satsaan kaikista eniten. Esimerkiksi Nrj:llä toistetaan aamuohjelmassa tulleita juttuja ja juontoja vielä päivälläkin. Luulisi, että radiokanavien vetonaula-ohjelma olisi päivällä tai iltapäivällä. Silloinhan suurin osa ihmisistä on liikenteessä autolla tai on päässyt töistä ja koulusta kotiin.

Markkinoinnin avulla radion tuotevalikoimasta korostetaan suunnitelmallisesti niitä ominaisuuksia, jotka menestyksen kannalta ovat tarkoituksenmukaisimpia. (Kujala, Lahti, Tamminen 1999) Radiokanavat ovat selkeästi valinneet juuri aamuohjelmat korostuksen kohteeksi. Jos vertaa televisiota ja radiota, tavoittaa edellä mainituista aamuaikaan paremmin radio, koska sen kuuntelu on helpompaa työnteon tai autolla ajamisen ohella. Yksi syy siis aamuohjelmien panostamiseen on mahdollisesti se, että aamuaikaan saadaan tavoitettua myös television aktiiviset katsojat, jotka aamuisin joutuvat korvaamaan television radiolla.

Finnpanelin tekemän tutkimuksen mukaan vuonna 2010 47 % radion kuuntelijoista on kuunnellut radiota kotonaan (http://www.finnpanel.fi/lataukset/radiovuosi_2011.pdf). Aamullahan valtaosa on töissä tai koulussa, ja nekin, joilla on hieman pidempi työmatka, pystyvät kuuntelemaan aamuohjelmaa noin tunnin tai pari. Tai ajatellaanpa vaikka yötyöntekijöitä. Yötyöntekijöistä suurin osahan on hommissa, jossa radiota pystyy kuuntelemaan, mutta itse en ainakaan lonkalta pysty heittämään yhtäkään yöradio-ohjelmaa nimeltä. Myös Radio Voimalle tehdystä tutkimuksesta ilmenee, että kuuntelijoita on eniten iltapäivällä kello 14–18 välillä (https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/27084/Jonna.Nurminen.pdf?sequence=1).

Näistä tutkimuksista huolimatta Finnpanelin tekemän radiotutkimuksen mukaan radiokanavien aamuohjelmilla todella on hitusen verran enemmän kuuntelijoita kuin päiväs- ja ilta-aikaan. Voisiko syynä aamuohjelmien kuunteluun olla se, että ennen työ- ja koulupäivää halutaan olla kartalla, mitä maailmalla on tapahtunut tai millaista säätä on luvassa. Osaltaan myös se, että aamuohjelmiin on valittu juontajiksi juuri mielenkiintoisimmat radiopersoonat, koukuttaa varmasti kuuntelijoita avaamaan radion juuri aamulla. Tästä herääkin taas kysymys, miksi juuri aamuohjelmiin on valittu ne mielenkiintoisimmat radiopersoonat? Onhan totta, että myös niin sanotut tähtitoimittajat toimivat radiokanavien markkinointi välineenä (Kujala, Lahti Tamminen 1999). Ehkä radiokanavilla on ajateltu, että jos valtaosa kuuntelijoista saadaan avaamaan radio tähtijuontajan avulla jo aamulla, jatkavat he radion kuuntelua todennäköisesti myös päiväsaikaan, kun jo aamulla on puffattu päivällä tulevat mielenkiintoiset jutut ja aiheet.

Ennen vanhaan ainakin omassa mummolassani radio napsautettiin päälle heti herätessä, ja sieltä kuunneltiin uutiset tai musiikkia aamuaskareiden taustahälynä. Oletetaanko vieläkin, että valtaosa kuuntelijoista tekee yhä samoin. Tai pidetäänkö radiota jotenkin aamun avaajana, jollaisena se ennen on varmasti toiminutkin. Luulenpa, että nykyään kuitenkin napsautetaan aamuisin päälle todennäköisemmin Spotify tai televisio kuin radio. Finnpanelin tekemän tutkimuksen mukaan näyttäisi silti, että juuri ”mummot” ja ”papat” ovat aamuradioiden suurin kuuntelijajoukko. Heidänkö ansiostaan siis radiokanavien aamuohjelmat ovat suosituimpia. Samaisessa tutkimuksessa ilmeni, että alle 65-vuotiaiden aamu- ja päiväkuuntelijamäärissä ei juuri eroja ole.

Onko tämä vanhemmasta ikäpolvesta koostuva aamuohjelmien suurin kuuntelijaryhmä kuitenkaan esimerkiksi Radio Rockin aamuohjelman kohderyhmänä? Jotenkin uskallan epäillä. Koska tutkimustulokset kuitenkin osoittavat aamuohjelmien olevan päivän kuunnelluimpia ohjelmia, teen tästä johtopäätöksen. Myös ne kuuntelijat, joilla ei ole mahdollisuutta avata radiota esimerkiksi työpaikan aamupalaverissa tai koulussa englannin tunnilla, kuuntelevat aamuohjelmat salaa mahdollisesti nappikuulokkeiden välityksellä. Tai sitten jostain pintaakin syvemmältä löytyy vielä jonakin päivänä vastaus, miksi aamuohjelmat vetävät puoleensa.

Jenna Vanha-Honko, toimittaja


LÄHTEET

Kujala Tapio, Lahti Jari, Tamminen Heikki 1999: Radiotyön perusteet – johdatus suoran lähetyksen tekemiseen. Tammer-paino Oy. Tampere

http://www.ts.fi/online/kotimaa/194025.html

http://www.finnpanel.fi/lataukset/radiovuosi_2011.pdf

https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/27084/Jonna.Nurminen.pdf?sequence=1