Omaa radiokanavaa perustamaan

Yleisradiotoiminta tarkoittaa äänien ja mahdollisesti kuvien välittämistä ennalta määrittelemättömälle yleisölle radioaaltoja käyttäen. Suomen yleisradio eli YLE, välittää radio- ja televisio-ohjelmia koko Suomeen. Informaation levittäminen näin laajalle alueelle vaatii paljon tekniikkaa. Maisemia komistavat ja rumistavat valtavat, satojakin metrejä korkeat radiomastot ja -tornit jotka lähettävät radioaaltoja ilmoille. Ohjelmia tuotetaan monissa studioissa jotka nekin sisältävät tekniikkaa moneen lähtöön.

Pienemmässä mittakaavassa radiotoimintaa harrastavat niinsanotut radioamatöörit. Koko radiotoiminta on lähtenyt liikkeelle kipinästä. 1800-luvun loppupuolella havaittiin, että kun korkeajännitteistä virtapiiriä kytkettiin päälle ja pois, saatiin aikaan kipinöintiä. Jotenkin ihmeellisesti nämä kipinät kuuluivat sopivassa vastaanottimessa napsauksina. Tietyllä rytmillä tehdyillä napsauksilla voitiin välittää viestejä seinienkin läpi ja ennen pitkää jopa valtamerten yli. Kiinnostuneet ihmiset alkoivat harrastaa laajamittaisesti radiotoimintaa Suomessakin. "Kipinänlennättimet" kehittyivät ja napsauksien sijaan opittiin lähettämään ääntä ja musiikkia. Ohjelmatarjontaa tuli lisää ja ohjelmista tuli ammattimaista ja säännöllistä. Siltä pohjalta syntyi Suomen yleisradiotoiminta.

Radioamatööritoiminta ei kuitenkaan lakannut, vaan se jatkuu yhä tänäkin päivänä. Suomessa radioamatöörejä on yli 5000. Toiminta vaatii viestintäviraston myöntämän pätevyystodistuksen. Radioamatööriharrastukseen kuuluu myös lähetin- ja vastaanotinlaitteiden sekä antennien rakentelua, jolloin tarvitaan elektroniikan tuntemusta. Amatöörit eivät soittele musiikkia, eivätkä tee juonnettuja ohjelmia, vaan pitävät lähinnä vain radioyhteyksiä toisten amatöörien kanssa. Radioamatöörit kutsuvat toisiaan ihmeellisillä koodinimillä, joista tavallinen kansalainen ei ymmärrä mitään. Tunnetuista suomalaisista radioamatööreistä mainittakoon 3NB ja OH2TK.

Nykyaikana ei oman radiokanavan perustamiseen välttämättä ole pakko hankkia valtavia antenneja ja mastoja. Tietokone nettiyhteydellä varustettuna riittää ja siihen liitetyt näppäimistö ja hiiri toimivat hallintalaitteina vallan hyvin. Netistä löytyy hommaan tarvittavat ohjelmistot. Ubroadcast on palvelu, jonka kautta kuka tahansa voi lähettää suorana ääntä, kuvaa ja musiikkia. Palvelun käytöllä on kuukausimaksu. Ilmaisen vaihtoehdon tarjoaa SHOUTcast, jota monet "perinteisetkin" radioasemat käyttävät suuremman kuulijakunnan saavuttamiseen. Shoutcast vaatii kuitenkin jonkin verran säätelyä ja räpläilyä ennen kuin saat oman lähetyksesi kuuluviin. Nämä pari videota opastavat alkuun pääsemisessä:

www.youtube.com/watch?v=jDleWXwYCoU&feature=fvw
www.listen2myradio.com/movie3.php

Minusta homma vaikutti monimutkaiselta, kun siihen vaaditaan kolme ohjelmaa ja asetusten säätelyä. Päätin kuitenkin testata asiaa käytännössä ja tuli todettua, että ei se nyt niin vaikeaa olekaan. Tärkeimmässä roolissa on Winamp -ohjelma. Se on hyvin suosittu mediasoitin, ja löytynee useimmilta jo asennettuna. Kaksi muuta ohjelmaa ovat vain pieniä lisäpalikoita. Toinen on Winamppiin asennettava SHOUTcast-laajennus, joka siirtää winampilla soitettavat audiot kolmannelle, eli SHOUTcast serveri-ohjelmalle. Tämä serveri on pieni lisäohjelma, joka tuuppaa lähetyksen internettiin. Ohjelmasta ei tarvitse huolehtia muuta, kuin antaa sen pyöriä vain taustalla.
Winamppi toimii siis pääroolissa, koska sen soittolistalle kasataan lähetys. Siihen ladotaan normaaliin tapaan lähetykseen kuuluvat elementit eli biisit, ID:t ja toimitetut ohjelmat. Homma ei paljon eroa siitä, mitä olemme täällä ulkotuotannoissa tottuneet tekemään. Tosin winamppia ei ole suunniteltu radiota silmällä pitäen. Vain yksi audio soi kerrallaan, eli pedejä ei voi oikein järkevästi käyttää. Listalle ei voi asettaa etukäteen, että milloin hypätään audiosta suoraan seuraavaan, ja milloin stopataan. Lista soi automaattisesti kappaleesta toiseen. Mutta soimassa olevan kappaleen voi kyllä asettaa pysähtymään. Kun mietit, että tämänpä kappaleen jälkeen spiikkaan jotain, taikatemppu tapahtuu painamalla näppäinyhdistelmää Ctrl + V, jolloin nykyinen kappale soi loppuun ja lista pysähtyy siihen. Kun olet sanottavasi sanonut, painat seuraavan kappaleen soimaan ja lista jatkaa kulkuaan taas eteenpäin.

Spiikkaamiseen löytyy nappula Winampin SHOUTcast-laajennuksen hallintapaneelista. "Push to Talk" -nappia painamalla on mikki päällä. Mikä tässä on mukavaa, niin voit säätää kuinka paljon kappale pienenee puheen taakse ja millaisella viiveellä. Spiikkiä aloittaessasi sinun ei tarvitse siis kuin painaa nappia, musiikki feidautuu automaattisesti pienemmälle ja voit alkaa puhua. Kätevää.

Mitä tulee huomioida omaa nettiradiokanavaa perustaessa? Lupia ei tarvita, mutta teostomaksut kuuluu tietysti maksaa. Kuulijamäärälle on myös tiettyjä teknisiä rajoitteita. Siihen vaikuttaa oman nettiyhteyden nopeus. Sen voi testata www.speedtest.net -sivulla. Paina "Begin test" -painiketta. Tärkeä on ainoastaan upload- eli lähetysnopeus. Testi antoi minulle tulokseksi 6,60 Mb/s = n. 6600kbps. Lisäksi vaikuttaa kuinka laadukasta lähetystä lähettää. Esimerkiksi 128 kbps on jo aika priimaa, mutta vie paljon kaistaa. 58kbps on keskivertoa ja varmaan riittää omiin lähetyksiin. Minun tapauksessani tarkoittaa pikaisella laskemisella 6600 / 58kbps = 113 kuulijaa. Jos linjoille tulee useampia kuulijoita, nettiyhteyteni ei jaksa pukata tarpeeksi nopeasti tavaraa ulos ja kuulijoiden lähetykset alkavat pätkimään. Eli mitä huonompi lähetyslaatu, sitä enemmän mahtuu kuulijoita. Suositeltavat nopeudet riittävällä laadulla ovat 24k - 64k monolähetyksille ja 80k - 128k stereolähetyksille.

Esimerkkinä harrastelijoiden pitämistä nettiradioista mainittakoon Pasiradio. Se on elämäntapataitelija Pasi Viherahon harrastuspohjalta ja lahjoitusten avulla pyörittämä nettiradio. Asema kuuluu yleensä perjantai-iltaisin tai sitten ei. Monien mielestä sisältö kuitenkin korvaa määrän. Pasi on valjastanut omien lähetystensä käyttöön studion, josta löytyy miksauspöytä ja muuta elektroniikkaa kuin ammattilaisella konsanaan. Puheluitakin hän pystyy lähetykseen sisällyttämään ja lähetys myös menee useiden nettikameroiden kuvaamana internettiin katsottavaksi. Teknisesti Pasi tekee siis laadukkaita lähetyksiä, mutta sisällöstä voidaan olla montaa mieltä. Suora lainaus Pasiradion sivuilta:

"Yhteiskunnallisesti paheksuttavaa ja ei toivottavaa ohjelmaa. Ohjelmassa juodaan viinaa julkisesti sekä käytetään alatyylisiä ilmauksia. Pasiradiota ei suositella kenellekkään kuunneltavaksi sillä ohjelmisto on täyttä paskaa. Ohjelma on EHDOTTOMASTI KIELLETTY ALAIKÄISILTÄ!"

Ei kait oman radiokanavan pitäminen yhtään huonompi harrastus ole. Jos tuntuu, että radiokurssi kävi liian lyhyeksi, niin siitä vain omaa kanavaa pystyyn. Mitä etuja sitten harrastelijavoimin vedetty nettiradioasema tuo virallisiin radiokanaviin? Kun ei olla minkään tahon sensuurin alla, voidaan käsitellä mitä aiheita tahansa. Pasiradion lähetykset sisältävätkin paljon yhteiskuntakritiikkiä. Jostain syystä Pasin ja monen muidenkin harrastajien on tapana tehdä lähetyksensä vähemmän raittiissa merkeissä. No, nyt kun on itselläkin vähän kokemusta radiotyöstä, niin en sitä ihmettele. Se ei kuitenkaan mitään haittaa, sillä omalla nettiradioasemalla Kimmo Wilskatkin sallitaan.

Tero Malinen, toimittaja

Lähteet:
Ilmonen, Kari 1996. Yleisradion historia 1926-1996: Tekniikka, kaiken perusta. WSOY
Janhunen, Reijo 1996. Alussa oli kipinä: Suomen radioamatooriliiton 75-vuotiselta taipaleelta. Gummerrus kirjapaino OY.
www.sral.fi
www.shoutcast.com
www.serverroom.us/shoutcastsetup
www.listen2myradio.com
www.ubroadcast.com
www.pasiradio.com