Silkkaa kemiaa

Radiojuontaminen ei ole yksinkään helppoa, mutta todellisen haasteen eteen joudutaan, kun tehdään parijuontoa. Parijuonto on parhaimmillaan kuin kahden värikkään persoonan tanssia, jossa kaikki sujuu tarkasti harkitun taiteellisen kaavan mukaan. Lähetys soljuu eteenpäin luonnollisena virtana, kätkien sisäänsä aina muutaman säväyttävän yllätyksen.

Toisaalta parijuonto voi olla pahimmillaan kahden voimakkaan persoonan kaksinkamppailua, joka rikkoo lähetysvirtaa ja aiheuttaa kuulijalle kiusaantuneen olon.

Parijuonnossa onkin kyse ennen kaikkea juontajien välisistä kemioista. Huolellisestikin suunniteltu juonto voi olla ikävää kuultavaa, jos juontajat eivät tule toimeen toistensa kanssa. Vastaavasti hyvin yhteen pelaavat juontajat voivat saada aikaan mainion radioshow’n vähäiselläkin suunnittelutyöllä.
Niin sanotut henkilökemiat ja niiden säröt tulevat usein esille stressaavissa tilanteissa. Tällöin temperamenttimme nousee pinnalle ja ihmistyypistä riippuen se saattaa ärsyttää muita. Siksi maltti olisikin valttia myös stressin aikana. Olisi ensiarvoisen tärkeää malttaa kuunnella toista, jotta oppisimme ymmärtämään myös hänen näkökulmansa asioihin.

Joskus jo toisen ihmisen näkeminen saa meissä aikaan luotaantyöntävän reaktion. Negatiivisen asenteen yli voi onneksi päästä harjoittelemalla. Asiantuntijoiden mukaan ensireaktio voidaan pysäyttää, siirtää syrjään ja sitten luoda tilanteeseen sopiva, rakentavampi reaktio. Tärkeintä on antaa toiselle osapuolelle mahdollisuus.
Radiossa henkilökemioiden törmääminen on erityisen kriittistä. Kuulija huomaa nopeasti, jos juontajilla menevät sukset ristiin tai kun homma ei muuten vain luista. RadioAktiivisen Jekussa ei tämän suhteen onneksi maata ruutitynnyrin päällä. Touhu sujuu liukkaasti käytännössä millä juontajayhdistelmällä tahansa. Ja onpa juontaminen välillä jopa erityisen helppoa, kun henkilökemiat loksahtavat kunnolla kiskoilleen.

Jukka-Pekka Räsänen, toimittaja